Veistä oma säätikkusi -työpaja
Säätikku-työpaja sisältää perinnetiedon kokemista ja käsillä tekemistä. Ohjelma sopii monenlaisille ryhmille ja tekemisen voi toteuttaa sisätiloissa tai ulkona.
Olisiko hauskaa kesäisenä aamuna kurkata pihalle, käydä hetki aamukasteisella nurmikolla kirmaamassa ja samalla vilkaista talon nurkalle asennettua säätikkua? Siitä sitä tietäisi, millainen päivä on tulossa – ottaako kesätorille sateenvarjon mukaansa vai viilettääkö koko päivän pelkät varvassandaalit jalassaan?
Säätikku-työpajassa valmistuu puutarhan ja kotimetsän harvennuksessa kaadetuista nuorista kuusista ikioma ja itsetehty säävarpu eli poutatikku. Tämä perinteinen ilmapuntari houkuttelee seuraamaan luonnonilmiöitä, luovuuttakin on mahdollisuus käyttää omaa säätikkua tehdessään. Samalla korvaan tarttunee kullanarvoista perinnetietoa ja menneiden sukupolvien viisautta. Milloin oli hyvä aika kaataa polttopuut, entä milloin kaadettiin rakennushirret? Voisiko kyseisillä seikoilla yhä olla jotain merkitystä?
Kuva: Sateen lähestyessä kuusen oksa kohoaa, poutaa enteilee oksan laskeutuminen alas.
Työpaja
Osallistujat valmistavat työpajassa itselleen oman säätikun. Työvaiheet ovat yksinkertaiset ja ison ryhmän (yli 10 osallistujaa) kanssa apukäsiäkin on tapahtumassa saatavilla, että kaikki varmasti onnistuvat. Juttelemme perinnejutuista ja menneen maailman tavoista. Tekemisen lomassa tunnustelemme, onko vallitseva säätila enempi kovaa vai pehmeää ilmaa, mistä päin tuulee vai onko täysin tyyntä. Hahmotamme, mitä aika on vuodenkierrossa meneillään, mitä tärkeitä töitä on juuri nyt tehtävänä, miltä maisema ympärillämme näyttää.
Yhtä tärkeää kuin tekeminen on asioiden ymmärtäminen. Ennen vanhaan kaikki oli tarkkaan harkittua ja mietittyä, vanhempien kokemusta arvostettiin. Säätikun tekemällä ja sen toimintaa seuraamalla voi itse päivä päivältä oppia lisää luonnon ja ympäristön ilmiöistä. Tarvitaan auringonpaistetta, mutta paikkansa on myös sillä kurjalla sadeilmallakin. Ja onko kosteus kuitenkaan niin kamalaa – saappaat jalkaan ja villapaita sadetakin alle, niin pysyy mieli mukavana epävakaisellakin säällä.
Miksi säätikku
Mistäpä sitä entisaikojen ihminen olisi arvannut, millaisia työtehtäviä kannattaisi päiväänsä suunnitella, ellei olisi ovenpieleen tai tallin nurkalle kiinnitettynä ollut säätikkua. Ei sinisen taivaan takana keikkunut silloin yhtään satelliittia, eikä uutisia ja säätiedotteita päässyt joka torpassa kuuntelemaan radiosta. Kenelläkään ei ollut älypuhelinta taskussaan, josta olisi voinut napsauttaa yhdellä sormen liikautuksella säistä kertovan sovelluksen auki, vaan tietoa oli pyrittävä saamaan muilla keinoin.
Säävarpua eli poutatikkua on tehty eri puolilla maatamme ja tyylejä on ollut monia. Löytyypä vastaavia ilmankosteuden muutosta ennustavia kuusipuun kappaleita myös muiden maiden kansanperinteestä. Säätikku on ruotsiksi: väderpinne, vädergubbe, fäbodsbarometer. Saksankielisellä alueella sanotaan: Hanichl, Hanichlbarometer, Fichtenbarometer, Holzbarometer.
Miten säätikku toimii
Kuusen ja katajan oksalla on sellainen ominaisuus, että 12 - 24 tuntia ennen sään muutosta niiden oksat reagoivat nousemalla ylöspäin tai laskemalla alaspäin. Ominaisuus säilyy puussa, kun se kaadetaan sopivaan aikaan ja sijoitetaan otolliseen paikkaan, suojaan päivän paahteelta. Sateen lähestyessä kuusen oksat kohoavat. Poutaa odotellessaan oksat laskevat ja kovalla paahteella ne kurottavat aivan tosissaan kohti maata.
Säätikun voi asentaa usealla tavalla. Oikein päin se toimii kuten elävän puun oksa: sateella osoitin nousee. Sitten säätikku-ukko, joka on laitettukin nurinperin vinksalleen, toimii päinvastoin: aurinkoisella ilmalla sen osoitin innostuu ja nousee.
Kuinka säätikku tehdään
Nuoret kuuset kaadetaan yläkuun eli kasvavan kuun aikaan ja niihin jätetään osoittimeksi runkoon kiinni yksi oksa. Puun pätkä kuoritaan ja huolitellaan omaa makua miellyttäväksi, jonka jälkeen näin syntynyt ilmapuntari kiinnitetään varjoisalle paikalle ulos. Halutessaan säätikun viereen voi taiteilla asteikon aurinko- ja sade-symboleilla, mutta asteikko on valmis kiinnitettäväksi vasta, kun tämän upouuden perinneilmapuntarin haltija on tehnyt mittaria varten testin.
Muuttuvaa ilmankosteutta tulkitsemaan saa symbolit oikeisiin kohtiin seuraavalla tavalla. Odotetaan kesän aurinkoisin päivä. Seurataan, mihin kohtaan tikun osoitin taipuu äärimmilleen, merkitään asteikkoon tämä piste merkillä ”aurinko”. Sitten kun lähenee kesän sateisin päivä, ollaan taas tarkkoina. Säätikun osoittimen nousu kun on äärimmillään, merkitään korkein kohta sadepilven symbolilla.
Tämän jälkeen säävarpu on valmiina tositoimiin. Osoittimen laskiessa kohti auringon kuvaa, tiedät luvassa olevan poutaa. Jos osoitin lähtee kovasti nousemaan, saat varautua sateeseen tai ainakin korkeaan ilmankosteuteen.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys
Pihaa tai metsää hoitaessa on joskus karsittava näreikköjä. Mitä käyttöä voisi keksiä kaadetuille pikkukuusille? Pisteaitaan ja risuaitoihin ne toki sopivat – moni lintu löytää pesäpaikkojakin aitojen ja ryteikköjen suojista, samat paikat toimivat myös mainioina hyönteishotelleina. Joulukuuseksi kauneimmat pikku puut valitaan, mutta joulun jälkeen kuusi osoittautuukin helposti hyödyttömäksi ja puun elinkaari tuppaa jäämään liian lyhyeksi.
Säätikku-perinnepuhteeseen kannattaa hyödyntää materiaalia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Säätikkuun voi käyttää kesällä pihametsän karsinnassa kaadettua närettä tai yhtälailla vuoden viimeisimmän juhlan kunniaksi kaadettua joulukuusta, kunhan varmistaa, että kaatoaika on sattunut yläkuun eli kasvavan kuun aikaan (nouseva kuu).
Yläkuu alkaa aina siitä kohtaa, kun almanakkaan on merkitty musta pallo eli merkki uudesta kuusta. Yläkuu vaihtuu alakuuksi täysikuun aikaan ja jos on tällainen ajankohta eli laskeva kuu meneillään, on ilmapuntarin tekoa ajatellen paras rauhassa odotella taas parisen viikkoa suotuisampaa ajankohtaa, ennen kuin lähtee kuusia kaatamaan.
Kohderyhmä
Perheet, retkeilijät, isovanhemmat ja lapsenlapset, perinteistä kiinnostuneet, käsityöihmiset. Puutarhan- ja metsänhoidosta sekä kiertotaloudesta kiinnostuneet ryhmät, rauhoittavaa ja läsnäolevaa ohjelmaa tarvitsevat tyky- ja tyhy-porukat ja uniikkia tekemistä etsivät seurueet.
Suosittelemme työpajaa 8 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
Työpajan hinta
Pienet ryhmät:
Osallistujia 5, hinta 165 € -kesto arviolta 60 minuuttia.
Osallistujia 8, hinta 240 € -kesto arviolta 1,5 tuntia
Osallistujia 10, hinta 270 € -kesto arviolta 2 tuntia
Summat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Hinnat kattavat materiaalit ja tarvikekulut tuolle määrälle työpajaosallistujia, kuin mitä hintalistassa lukee (5, 8 tai 10 henkilöä). Hinnoissa ei ole huomioitu matkakuluja.
Suuret ryhmät:
Osallistujia 20, hinta 550 € -kesto arviolta 3 tuntia
Osallistujia 30, hinta 585 € -kesto arviolta 4 tuntia
Osallistujia 50, hinta 625 € - kesto arviolta 5 tuntia
Suurten ryhmien kohdalla summat sisältävät arvonlisäveron 24 % sekä matkakorvaukset auton mukaan korkeintaan 70 kilometrin päähän Iittalasta. Materiaalit ja tarvikekulut on niin ikään mukana hinnassa, tarvikkeet hankitaan tuolle määrälle työpajaosallistujia, kuin mitä hintalistassa lukee (50, 30 tai 20 henkilöä).
Suurien ryhmien hinnoittelussa summaan on laskettu ostopalveluna hankittava tapahtuma-avustajien mukana olo. Sitä tarjoaa yrittäjän omien tyttärien 4H-yritys Taljalan tarjoilu hintaan alkaen 60 € /tapahtuma.
Lisäpalvelut
Lisämaksusta on saatavana ryhmällesi myös tarjoilua. Tässä joitakin esimerkkejä.
Termospullokahvit työpajan aikana:
Osallistujia 10, hinta 25 € (sis. alv 14%))
Kahvitus ryhmällesi työpajan jälkeen:
Osallistujia 10, hinta 95 € (sis. alv 14%))
Nuotiolounas työpajan yhteydessä:
Osallistujia 10, hinta 350 € (sis. alv 14%)
Ajankohta
Hinnat koskevat hyvissä ajoin varattua työpajaa (toteutus 3-6 kuukautta varaamishetkestä). Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin tapahtumissa ja työpajoissa, jotka järjestetään lyhyellä varoitusajalla. Nämä seikat johtuvat materiaalien saatavuudesta kestävällä tavalla.
Yhteystiedot: Iltamat Iittalassa Y-tunnus: 1461801-2 Yhteyshenkilö: Outi Vinkki Puhelin: 044-344 7455 Sähköposti: outi.vinkki@gmail.com
Muuta huomioitavaa
☞ Pukeutuminen sään mukaisesti.
☞ Oman veistopuukon saa halutessaan ottaa mukaan kurssille.
☞ Työpajan järjestäjä huolehtii paikalle riittävän määrän materiaaleja ja työvälineitä.
☞ Huom! Kurssi ei sisällä vakuutuksia. Osallistujien on itse huolehdittava voimassa olevasta tapaturmavakuutuksesta.