Muinainen tarina - laulu alkukoirasta, sudesta ja ihmislajista

Muinainen tarina - laulu alkukoirasta, sudesta ja ihmislajista

Uusi laulu on kuunneltavissa iltamien Youtube-kanavalla. Iltamaemäntä suunnitteli, että laittaa kuunneltavaksi ennen joulua jotain tunnelmallista ja näppärää rallia vaikkapa sukutapaamisista ja juhlaperinteistä, vaan sitten tulikin tällainen aihe. 

Koiran ystävä ihmettelee maailman menoa ja luontokappaleiden vastakkainasettelua, sekä jääräpäisesti kannattaa luonnon monimuotoisuutta. Laulussa kerrotaan alkukoirasta, sudesta ja ihmisestä. Mukaan pääsee myös Renko ja Haapajärvi.


 ”Muinainen tarina” Musiikkia maisemasta N:o 7


Pääset kuuntelemaan Muinainen tarina -laulun Iltamat Iittalassa -Youtube-kanavalta!

Kiva jos haluat tulla kanavamme tilaajaksi! Se onnistuu avaamalla Youtube-sivustolta joku iltamien julkaisema video ja painamalla videon oikeassa alalaidassa näkyvää punaista TILAA -painiketta. Toiminto vaatii sisäänkirjautumisen sivuille. Videoista tykkääminen onnistuu vain kirjautumalla sivustolle, katseleminen ja kuunteleminen ei edellytä näitä toimintoja.


1.  Kylmä tuuli puhalsi, istui ihminen murheissaan,

vielä arojen vapaa henki kulki hänen kylmässä sielussaan.

Oli kumppani sairaana, kapalosta ääni jo vaikeni.

Hän laski päänsä käsiinsä, valo nuotion silmistä sammui, hän lakkasi hengittämästä.


uu, uu, uu, uu; uu, uu, uu, uu


Kuului kahinaa, tuntui lämpöinen henkäys kyynärpäässä

ja kääntyessään havaitsi hän alkukoiran, sen aran kumppanin vähän matkan päässä.

He puhuivat: ”Meillä metsän henki on, vaan emme hallitse kaikkea.

Autatko meitä, niin lupaamme auttaa sinua?”


    Susi lahjoitti omasta perinnöstään ihmiselle tämän parhaan ystävän,

eikä ihminen tunne häpeää, vaikka vaatii koko lauman hävitettävän.

 Uu, uu,  susi antoi ihmiselle tämän parhaan ystävän.

Ja ihminen vaatii koko lauman hävitettävän.


2.  Kaksi laumaa vaelsi, oppi toisensa tuntemaan,

oli susien klaani taitavampi riistaa laumassa kaatamaan.

Riitti seudulla saalista, pomo harmaaturkkien päätteli:

”En ota kiinni ihmistä”, valot viisasten kylien kiersi ja laumalleen viestitti tästä.


uu, uu, uu, uu; uu, uu, uu, uu


Lauma susien kaitsee Tapion karjaa empimättä,

kun nälkä ruohonsyöjien maaemoa kuopii, niin sudet pyytävät niitä väsymättä.

Me teemme sen, johon meidät luotu on, vaan emme ymmärrä kaikkea.

Autamme puita, maapohjassa vesi saa virrata.


  Susi lahjoitti omasta perinnöstään ihmiselle tämän parhaan ystävän,

eikä ihminen tunne häpeää, vaikka vaatii koko lauman hävitettävän.

 Uu, uu,  susi antoi ihmiselle tämän parhaan ystävän.

Ja ihminen vaatii koko lauman hävitettävän.


3.  Elintilaa kaivaten saapui ihminen pohjolaan,

eikö Renko ja Haapajärvi laita häntä ollenkaan katumaan?

Ihan kaikessa vallan saa, metsään oman lapsensa hylkäsi,

Nyt ajaa sinne koiransa, rikoksestansa susia syytti ja silloin sai tarvitsemansa.


uu, uu, uu, uu; uu, uu, uu, uu


Voittokulkuaan jatkaa ihmisen kansa heltymättä

Tuo uusi laji nimekseen sai ”viisas, viisas” hän muutti maailman suuntaa vääjäämättä

Ja päätti sen: ”Tämä veljessota on, ei metsä tarvitse petoja!

Lahtaamme sudet, jää jäljelle humaani maailma.”


  Susi lahjoitti omasta perinnöstään ihmiselle tämän parhaan ystävän,

eikä ihminen tunne häpeää, vaikka vaatii koko lauman hävitettävän.

 Uu, uu,  susi antoi ihmiselle tämän parhaan ystävän.

Ja ihminen vaatii koko lauman hävitettävän.


Laulun sanat ja sävel Outi Vinkki. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kommentit

Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.