Iloista romanien kansallisjuhlaa 08.04.2021! Hiukan asiaa myös kansallisaarteestamme, suomenhevosesta.

Iloista romanien kansallisjuhlaa 08.04.2021! Hiukan asiaa myös kansallisaarteestamme, suomenhevosesta.

Kuva: Liisa Rasinkangas kertoo yleisölle rumputarinaa Musiikin matkassa -iltamissa toukokuussa 2019. Vasemmalla viulisti Tuula Manninen. Oikealla iltamien somistustiimin taiteilemat vankkurit.

Romanien kansallispäivää on vietetty vuodesta 1990 lähtien ympäri maailman. Suomessa ja Euroopassa romaneita on asunut jo 500 vuotta, ja heidän ainutlaatuinen kulttuurinsa on elänyt valtaväestön rinnalla vaihtelevissa aineellisissa, henkisissä ja poliittisissa olosuhteissa. Monissa maissa ja monilla alueilla romanit ja romanien kulttuuri on vaikuttanut syvästi paikalliseen kulttuuriin, muun muassa musiikkiin. Kulkevilla ihmisillä on ollut usein ammattina käsityöläisyys ja mukanaan vaikutteet, uutiset ja uusimmat sävelmät sekä laulut.

Upea ja ainutlaatuinen flamenco-kansanmusiikki Andalusiassa on kehittynyt romanien ja muiden paikallisten vähemmistöjen, kuten islaminuskoisen morisko-väestön ja juutalaisen kulttuurin sulatusuunissa. Koskettavimmat tuskaisat flamenco-lyriikat nousevat vähemmistöjen kokemasta vainosta ja ahdingosta, siitä ovat monet samaa mieltä. Balkanin alueen kansanmusiikissa ja Venäjän suorastaan kansallisaarteiksi aikaa myöten nousseissa mustalaisromansseissa on niin paljon romanimusiikin vaikutusta, että monet kutsuvat niitä aivan yksioikoisesti mustalaismusiikiksi.

Romaneita meni myös Uuteen maailmaan ja itseäni on monesti vaivannut, onko rapakon takana kehittyneen populaarikulttuurin tutkimisessa huomioitu riittävästi romanien ja romanikulttuurin mahdollista vaikutusta. Jos jollain lukijalla on tästä tietoa, olisin asiasta kovasti kiinnostunut.

Suomessakin on paljon upeaa romanikansanmusiikkia, sekä suomenkielellä, että romanien omalla kielellä. Osa lauluista on tarkoitettu vain yhteisön sisälle, mutta osa sopisi hienosti esitettäväksi myös julkisissa tilaisuuksissa. Itse kovasti toivoisin tätä musiikkia kuultavaksi enemmänkin ja koen, että kulttuurien kunnioitus ei saisi olla välinpitämättömyyttä ja etäisyyttä. Jos haluaa laulaa vanhaa romanilaulua, mutta ei tiedä, onko se sopivaa, eikö sitä voisi mennä kyseiseen yhteisöön kyselemään ja aiheesta kohteliaasti keskustelemaan?


Kaihoisaa ja kaunista ohjelmaa tilaisuuteesi ja juhliisi


Iltamat Iittalassa teki mainion Musiikin matkassa -konsertin toukokuussa 2019 Iittalassa. Kokosimme musiikkia ja tarinoita eri maiden romanikansanmusiikista ja lauluja tuli lukuisilla eri kielillä. Saimme laulaa kyseisissä iltamissa myös yhden hengellisen laulun Suomen romanien kielellä. Teimme illan yhteistyössä paikkakunnalla silloin asuneen Tanja Lindgrenin kanssa ja opimme itse siinä eniten. Matka oli mielenkiintoinen ja hauska, ja mielellämme tarjoamme sellaista elämystä esitettäväksi jatkossakin. Tuon konsertin jälkeen ohjelmistoomme on tullut muutamia uusia slaavilaisia ja balkanilaisia romanikansanlauluja ja joukossa on erittäin puhuttelevia ja kaihoisia kauniita lauluja.

Iltamilta voi kysyä tunnelmallista Musiikin matkassa -konserttia tai muuten vain kaihoisaa iltaa merkkipäiviinsä ja juhliinsa. Verkkokaupassa on nyt saatavana Musiikin matkassa -iltamat.  Sisältö ja hinta on viitteellinen, useimmiten konsertti tehdään toki räätälöiden tilaajan tarpeisiin. Musiikin matkassa -iltamissa on tunnelmaa ja kaihoa. Katso viime vuonna tehty romanien kansallispäivän video iltamien Youtube-kanavalta! 

Soita asiakaspalveluun, jos aihe kiinnostaa ja haluat lisätietoja:

044-344 7455 / Outi Vinkki


Suomentyöhevonen vuoden maatiaiseläin 2021


Iltamat Iittalassa ei nyt valitettavasti hetkeen järjestä avoimia yleisötilaisuuksia turvallisuuden takia. Haluan jakaa teille tässä mainiot Suomenhevos-iltamat, jotka on kuunneltavissa Yleareenassa 15.4.2021 asti. Kertokaa suomenhevosesta osa 1 ja osa 2 -illan ohjastaa Olli Haapakangas. Kyseisissä iltamissa on koskettavasti monipuolisesta suomenhevosesta sekä tarinoita, että musiikkia.

Romanit ovat olleet tunnettuja hevosmiestaidoistaan ja heiltä löytyy myös huikeita hevoslauluja. Mainitsemaani radio-ohjelmaan tuli valtavan suosion takia jatko-osat ja niissä on enemmän asiaa uhanalaisesta suomentyöhevosesta, sekä hevosesta valkokankaalla. Kertokaa lisää suomenhevosesta osa 1 -radio-ohjelmasta löytyy komea romanikansanlaulu "Kengitäpä poika" Hilja Grönforsin tulkitsemana. Kertokaa lisää suomenhevosesta osa 1 on kuunneltavissa 6.4.2021 asti Yleareenassa.

Työhevoslinjainen suomenhevonen valittiin vuoden maatiaiseläimeksi 2021. Valinnan teki Maatiainen Ry. Sotien jälkeen maatamme jälleenrakensi ihmisen rinnalla suomenhevonen. Parhaimmillaan suomenhevosia oli 400 000 ja suurin osa näistä oli työhevosia. Sinnikkään ja pitkäjänteisen suojelun tuloksena pahimmasta alhosta on noustu ja suomenhevosia on nykyään noin 20 000, joista suurin osa on ravihevosia. Suomentyöhevonen on edelleen uhanalainen. 

Hevosen asema työkaverina on jotain sellaista, jota nykyihmisen on vaikea kuvitella. Vielä 1900-luvun puolella hevosia on pidetty jopa pirtissä sisällä. Hevoset oppivat käyttäytymään ja olemaan myös tarvittaessa sisäsiistejä. Ne olivat kuin suuria koiria. Nykyaikaiset hevosharrastajat näkevät suojattejaan säännöllisesti muutaman tunnin viikossa, mutta entisajan isäntä piti eläimen koko ajan lähellään. Kun orivarsat vietiin kesäksi saareen ja muut hirnujat niitylle, työhevonen eli ja oli isäntäväen likellä ja sen kanssa tehtiin oikeita ja tuottavia töitä tämän tästä.

Työhevosia käytetään yhä. Hevonen on mainio työjuhta koneiden pääsemättömissä paikoissa, joita ovat esimerkiksi suojelukohteet ja kulttuurimaisema-alueet sekä maastollisesti hankalat sijainnit, kuten saaret. Ammattimaisia hevosmetsureita on jonkin verran yhä ja olisi mahdollista tehdä ja edistää suomentyöhevoskannan säilymistä monella tavoin terhakammin, kun pitkään aikaan on viitsitty. Miksipä ei hevosmetsuri voisi saada verohelpotusta työvälinekuluistaan siinä missä koneilla töitä tekevä metsuri ja metsäkoneenkuljettaja saa?


Kuvassa komea ja kekseliäs suomenhevosori Paavo luokkivaljastus-kurssilta Orivedeltä.


Haluan jakaa tähän loppuun vielä upean romanikansanlaulun, jonka itse olemme esittäneet. Mielestäni se kuuluu esittää täynnä ylpeyttä hevosestaan ja tietoisena myös itsestään, omasta ja joukkonsa arvosta. Eli rinta rottingilla ja ääni täynnä maailmaa syleilevää lämpöä:


1. Ku hyvä mull´ on hevonen ja liputtomat suittet,

ja voi ku se näytti niin komialta!

2. Ku tässä oli joukkoni vaan kulukenu ennen,

ja vaikka ei ne jälet tunnu.

3. Ku vettä oli satanu ja santainen o raitti,

niin jälekki on sekaantunu.

4. Ku hyvä mull´ on hevonen ja linjarihevonen,

ja joukko mull´on jonkunlainen.

5. Kun enhän minä hevostani vaihattelisi,

vaan rahojenkaan palijuudella!


- kansanlaulu

Kommentit

Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.